Salesman image

Pieni tietosanakirja nurmikon hoitoon

Monet haaveilevat täydellisestä nurmikosta. Sen pitäminen siistinä ja vapaana rikkaruohoista ja muista tuholaisista vaatii melko lailla työtä ja ylläpitoa. Pienessä tietosanakirjassamme, "Nurmikkowikissä", on mm. vihjeitä ja neuvoja nurmikon hoitoon.

Nurmikon hoito

Adjustable handle
Nurmikko tarvitsee hoitoa. Heinäkasvien heimossa on yhteensä yli 10 000 lajia, ja heinien ominaisuudet ja tarkoitus vaihtelevat lajin mukaan. Siksi on selvää, että on monia tapoja hoitaa nurmikkoa. Olemme koonneet pienen listan tavallisimmista menetelmistä.

Kastelu

Jos nurmikko on terve ja vihreä, se tarvitsee normaalisti vain vähän tai ei lainkaan vettä. Jos sadeton jakso on pidempi, nurmikko pitää kastella perusteellisesti noin kaksi kertaa viikossa. Kastelu usein ja vähän kerrallaan on tuhoisaa ruoholle, koska juuret nousevat silloin pintaan.

Turhan haihtumisen välttämiseksi nurmikko kannattaa kastella illalla tai yöllä. Leikkuukorkeutta nostamalla ja huolehtimalla siitä, että terät ovat aina terävät ruohon kuivumisen riskiä voidaan vähentää. Kuivumisen huomaa siitä, että ruoho muuttuu ensin harmaanvihreäksi ja kellastuu sen jälkeen.

Nurmikko

Pro 21 SH

Nurmikko on tiheä ja säännöllisesti leikattu tai niitetty, ruohosta koostuva kasvillisuusalue, jota ei käytetä maanviljelykseen. Nurmikoita on esimerkiksi puutarhoissa, puistoissa, jalkapallokentillä ja golf-kentillä. Nurmikot leikataan säännöllisesti mataliksi ja tasakorkuisiksi ruohonleikkureilla.

Monet puutarhanomistajat haaveilevat nurmikosta, jossa kasvaa vain ruohoa, ei lainkaan rikkaruohoja, kuten voikukkia taisammalta. Tällainen monokulttuuri on hyvin harvinainen luonnossa ja siksi nurmikko vaatii paljon työtä. Monet unohtavat, että nurmikko on istutettu puutarhakasvi siinä kuin mikä tahansa muukin kasvi, ja lisäksi se on hyvin vaikeahoitoinen. Jotta nurmikko pysyisi kunnossa vuodesta toiseen, sitä täytyy leikkaamisen lisäksi lannoittaa, kastella ja käyttää. Nurmikkoon voi suihkuttaa myös erilaisia torjunta-aineita, joilla ehkäistään sairauksia ja tuholaisia, mutta silloin tulee käyttää luonnollisia torjunta-aineita, jottei ympäröivä luonto vahingoitu.Nurmikoiden pitämisestä tuli suosittua Euroopassa keskiajalla. Ensimmäiset nurmikot muistuttivat paljon luonnonlaitumia, ja niitä pitivät mm. luostarit ja linnanherrat. Muiden maanosien puutarhaperinteissä nurmikot ovat hyvin epätavallisia mm. siksi, että Euroopan rannikkoalueiden viileä, kostea ilmasto sopii nurmikoille parhaiten. Puutarhanhoidosta tuli muotia Euroopan aateliston keskuudessa 1600-luvun alkupuolella, ja tiheä, matalaksi leikattu vihreä nurmikko ilmestyi aluksi Iso-Britanniaan. Hyvin hoidettu nurmikko symbolisoi statusta ja hyvää makua, ja tapa levisi moniin Euroopan maihin.Ensimmäiset ruohonleikkurit keksittiin 1800-luvun alussa. Sitä ennen ruohoa leikattiin viikatteilla ja sirpeillä. Puutarhojen nurmikkoja muistuttavia alueita voi syntyä myös luonnollisesti ilman ihmisen myötävaikutusta silloin, kun ilmasto, maaperän olosuhteet ja laiduntavat eläimet toimivat yhdessä. Ne ovat kuitenkin harvoin monokulttuureja, vaan niissä on rikas kasvisto.Viime aikoina luonnollisesta nurmikosta on tullut yhä suositumpi. Se on matalakasvuista aluskasvillisuutta, joka sopii mainiosti luonnontonteille ja hieman epämuodollisempiin puutarhoihin.

Ruohokasvit

Grass
Heinäkasvit (Poaceae, aiemmin Gramineae) on yksisirkkaisten luokkaan kuuluva kasviheimo, johon kuuluu yksi- ja monivuotisia ruohokasveja, joiden koko vaihtelee huomattavasti. Heinäkasvit voivat kasvaa yksittäisinä kasveina tai tiheinä mättäinä, ja ne lisääntyvät maanalaisten rönsyjen avulla. Ne ovat tavallisesti ristipölytteisiä, ja pölytys tapahtuu tuulen avulla. Runsaasti tärkkelystä sisältävä, jauhoinen siemen on eräänlainen pähkinä.

Heimoon kuuluu 635 sukua ja 9000 lajia. Ruotsissa kasvaa 58 sukua ja yli 150 lajia. Taloudellisesti tärkeimmät heinäkasvimme ovat neljä viljalajia: kaura, vehnä, ruis ja ohra. Luonnonvaraisista lajeista voidaan mainita järviruoko, juolavehnä, timotei, tuoksusimake, koiranheinä, nuokkuhelmikkä ja nurmipuntarpää.

Monia lajeja tai lajikkeita on mukana nurmikoille tarkoitetuissa ruohokasvisekoituksissa, esimerkiksi englantilaista rairuohoa, lampaannataa, jäykkänataa, rönsyrölliä, punanataa, nurmirölliä ja niittynurmikkaa.

Märkä nurmikko

Klippo

Nurmikko on tavallisesti märkä runsaslumisen talven jälkeen. Useimmiten märkä nurmikko kuivuu itsestään, mutta ellei se kuivu, on muutama keino, joilla sitä voi edistää.

Jos nurmikossa on epätasaisia alueita, esimerkiksi notkoja, voi ruohoturpeen leikata pois kuopan ympäriltä. Kuoppa täytetään sitten ruokamullalla ja ruohoturve laitetaan takaisin paikalleen. On tärkeää kastella alue, että ruohoturve kasvaisi nopeasti umpeen.Jos koko nurmikko on liian kostea, se kannattaa hiekoittaa. Silloin sille levitetään soraa pienen soravaunun avulla. Mullaton sora levitetään märkään savimaahan. Hiekoituksen ansioista maasta tulee möyheämpää ja nurmikosta tasaisempi. Hiekoituksella voi siis saada nurmikon epätasaisuudet kuriin.Jos nurmikolla on vakavia ongelmia kosteuden kanssa, kannattaa ottaa yhteyttä johonkin alan yritykseen, joka tarkistaa koko puutarhan hiekoituksen. Veden poistamiseksi voi kaivaa itsekin pieniä ojia, mutta parhaan tuloksen saa käyttämällä salaojitukseen erikoistunutta yritystä.

Ruohon leikkaaminen

Kasvukauden ensimmäisillä leikkauskerroilla on tärkeää olla leikkaamatta nurmikkoa liian lyhyeksi. Nurmikon on annettava ensin toipua talvesta. Kasvukauden alussa nurmikko kasvaa eniten, ja silloin se pitää leikata 1-2 kertaa viikossa. Kesän lämmetessä kasvu hidastuu, eikä nurmikkoa tarvitse leikata yhtä usein. Lämpiminä kesäkuukausina nurmikko ei kasva juuri lainkaan. Kesän jälkeen kasvu voimistuu jälleen, mutta heikkenee syksyllä ja päättyy lopulta kokonaan pakkasten tullessa.

Jos nurmikossa alkaa kasvaa sammalta, suosittelemme ja lisäravinteiden käyttämistä. Pystyleikkuri irrottaa sammalen ja katkaisee ruohonjuuret, jolloin nurmikko saa ilmaa ja toipuu. Nurmikon sammaloitumisen syynä on usein se, että nurmikko ei saa riittävästi ilmaa ja ravinteita.

Ruohon raivaaminen

Boot on wheel
Tietyillä nurmipinnoilla käy helposti niin, että nurmikon trimmaus tapahtuu alempana kun ruohonleikkurilla leikkaaminen. Ongelma syntyy siksi, että trimmerissä tai ruohoraivurissa ei ole korkeudensäätöä. Siksi nurmikkoa trimmatessa kannattaakin kiinnittää huomiota leikkuukorkeuteen ja koettaa välttää ruohon vahingoittamista, joka käy helposti, jos leikkuukorkeus on liian matala. Ahtailla alueilla saattaa olla parempi trimmata ensin esteiden ympärillä oleva ruoho ja siirtyä vasta sitten leikkaamaan ruohonleikkurilla. Leikkuusilppu kannattaa puhaltaa siihen suuntaan, joka on vielä leikkaamatta.

Lannoitus

Adjustable handle
Lannoitteen tarkoitus on antaa nurmikolle näring. Sopiva lannoitusten määrä on kolme kertaa kasvukauden aikana. Ensimmäinen lannoitus on tehtävä silloin, kun ruoho alkaa viheriöidä, toinen noin 6-7 viikkoa myöhemmin ja kolmas saman aikavälin kuluttua. Nurmikkoa lannoittamalla sammal voi vähentyä, koska se ei viihdy ravinteikkaassamaaperässä.

Jälkikylvö

Grass
Jälkikylvö tarkoittaa, että kylvetään ruohoa paikkoihin, joissa nurmikko altistuu kulumiselle tai vastaavalle. Paras aika jälkikylvölle on kevät tai syksy. Aluksi laikkujen multaa möyhennetään, minkä jälkeen se tasoitetaan haravalla. Näin saadaan tasainen kylvöalusta. Sen jälkeen kylvetään ruoho käyttäen mieluiten samaa siemensekoitusta kuin ennenkin. Vastakylvetyt pinnat on suojattava muutaman viikon ajan ja kasteltava tarvottaessa. Jälkikylvön voi tehdä hyvin

Multa

Maalaji, joka päästää läpi, veden että ilman, on kevyttä hiekkamaata. Monesti nurmikon alla olevaan maahan on sekoittunut myös jonkin verran savea. Lisäksi maa voi olla tiiviiksi pakkautunutta vuosien tallaamisen takia. Sen takia ruohon juuret eivät saata yltää tarpeeksi syvälle, jolloin nurmikko kuivuu erityisen helposti. Maaperän ja ruohon kasvuolosuhteiden parantamiseksi maaperä voidaan

Kalkitseminen

Grass
Kalkitseminen on myös hyvä keino antaa nurmikolle ravintoa. Kalkki antaa hyvän kasvuympäristön kasvien juurille, maaperä saa hyvän rakenteen ja kasvien on helpompi käyttää maan ravintoaineita. Koska sammal viihtyy hyvin ravinneköyhässä maaperässä, voivat kalkki- ja lannoitelisä ehkäistä sammalen syntymistä. Nurmikko kannattaa kalkita syksyllä, mutta työn voi tehdä myös keväällä. Jotta tulos olisi hyvä, kannattaa kalkitseminen tehdä muutaman kerran. Kalkitseminen voidaan yhdistää lannoittamiseen.Se voi auttaa pitämään rikkaruohot ja sammalen poissa.

Leikkuukorkeus

Wheel
Ruohonkorren pituudesta pitäisi leikata kerrallaan vain kolmasosa. Lyhyet nurmikot kuluvat ja kuivuvat tavallista herkemmin, minkä vuoksi ruohoa ei pitäisi leikata neljää senttimetriä lyhyemmäksi. Tätä lyhyempiä nurmikoita kutsutaan "paraatinurmikoiksi". Niitä pitää kastella useammin, ja niillä kulkemista on hyvä välttää. Matalan leikkuukorkeuden käyttäminen lisää myös ruohonleikkurin leikkaavien osien kulumista, ja kiveniskujen aiheuttamien vahinkojen riski kasvaa. Ruohon leikkaamista kannattaa myös välttää aurinkoisella ja kuumalla säällä, koska nurmikko on silloin herkimmillään.

Haravointi

Excellent
Haravoiminen voi olla hyvä keino herätellä nurmikko keväällä. Nurmikkoa ei pidä kuitenkaan haravoida liian varhain, muuten juuriversot nousevat ylös. Sen sijaan kannattaa odottaa, kunnes ruoho on alkanut kasvaa ja muuttunut vihreäksi. Ennen kuin nurmikko haravoidaan, pitäisi sen olla kunnolla kuivunut. Att kratta gräsmattan är bra av både praktiska och estetiska skäl. Om man däremot har en gräsklippare som man klipper med ruohonleikkuri, ruoho voi jäädä maahan, jolloin ravinto imeytyy takaisinmultaan.

Lehtien silppuaminen

Trees and leaves
Pohjois-Euroopassa pitää ottaa huomioon lehtiä silputessa, että vain pieni osa lehdistä putoaa ennen ensipakkasta, suurin osa putoaa vasta vähän sen jälkeen.

Silppuava bioleikkuu

Mulcher
Bioleikkuu on menetelmä, jossa ruoho leikataan monta kertaa, jolloin siitä tulee hienoa silppua, joka palaa nurmikolle ja toimii sen luontaisena lannoitteena. Menetelmää kutsutaan myös silppuamistoiminnoksi. Koska leikkuujätteessä on 80 - 85 % vettä, hajoaa se nopeasti luontoon. Bioleikkuun käyttäminen ehkäisee myösseitin muodostumista. Myöhään syksyllä tai lämpiminä kesäkuukausina, kun ruoho ei kasva, maatumista ei sitä vastoin tapahdu lainkaan tai se on hyvin vähäistä. Silloin on vaarana, että silppuamisen aiheuttamaa seitin muodostumista tapahtuu säännöllisesti.

Leikkuupinta

Grass
Nurmikkoa leikattaessa on tärkeää, että terät ovat hyvin teroitetut. Kun leikkuupinta on terävä, nurmikon kuivumisen ja sairauksien riski vähenee. Jos leikkuupinta on epätasainen ja rosoinen, ruohonkorret saattavat sairastua ja kuolla. Tällöin nurmikko muuttuu ruskehtavaksi ja rikkaruohot valtaavat tilaa. Hyvin teroitetut terät takaavat hyvän leikkuupinnan.

Nurmikon kylväminen

Excellent

Nurmikon kylvämisessä on otettava huomioon joitakin asioita. On tärkeää valita ruohon siemenet nurmikon käyttötarkoituksenmukaan. Myös nurmikon sijainti on tärkeä: onko se enimmäkseen varjossa, auringossa vai kuivilla rinteillä.

Uutta nurmikkoa kylvettäessä pohjatyö on erittäin tärkeä hyvän tuloksen saamiseksi. On tärkeää muokata maaperä kunnolla puutarhajyrsimellä ja kitkeä pois kaikki rikkaruohot. Maan multapitoisuutta voi nostaa sekoittamalla joukkoon turvetta. Sen jälkeentehdään peruslannoitus puutarhalannoitteella tai kananlannalla. Pinnan on oltava täysin tasainen, eikä sillä saa olla kiviä, suuria paakkuja tai juuria. Kastele sitten maa niin, että se on läpikostunut.Kylväminen aloitetaan kuohimalla pinta haravalla. On tärkeää, että on täysin tyyntä, ettei tuuli puhalla siemeniä pois. Kun siemenet on levitetty, ne pitää hiekata vetämällä ylösalaisin käännetty harava kylvöksen yli. Sitten pinta tasoitetaan niin, että siemenet saavat kosketuksen maahan. Sen voi tehdä kalterijyrällä tai, jos pinta-ala on pieni, tallaamalla kylvöstä tasaisesti.Kun siemenet on kylvetty, on tärkeää kastella ne. Siemenet ja maa on pidettävä kosteina 3-4 viikkoa, jotta siemenet voivat itää ja juurtua. Nurmikon voi lannoittaa sen kasvettua parin sentin korkuiseksi.Leikkaa ruoho ensimmäisen kerran sen ollessa 6-8 senttimetrin korkuinen. Älä leikkaa nurmikkoa alkuaikoina alle 4 senttimetrin korkuiseksi.

Pintalannoitus

Excellent SH

Pintalannoittaminen tarkoittaa orgaanisen materiaalin levittämistä nurmikolle, jotta se saisi ravintoa.

Paras aika tehdä nurmikon pintalannoitus on syksyllä ennen ensimmäisiä pakkasia. Pintalannoituksen voi tehdä myös heti seuraavan kauden ensimmäisen ruohonleikkuun jälkeen.Ennen pintalannoitusta ruoho pitää leikata kolmen senttimetrin korkuiseksi, jotta lannoite pääsee kunnolla korsien väliin. Pintalannoitteena voi käyttää puista ja pensaista pudonneita lehtiä. Myöhään syksyllä, kun useimmista puista ja pensaista on pudonnut lehdet, ne voi jättää haravoimatta ja ajaa niiden yli ruohonleikkurilla. Leikkaamisen jälkeen lehdet jätetään nurmikolle. Jos kerros on paksumpi kuin 1-2 senttiä, lehdet voi levittää haravalla.Myös ruokamulta, turve ja kompostijäte käyvät hyvin pintalannoitteeksi.

Talvilepo

Low noise
Talvilepo on yksi nurmikon olomuodoista. Nurmikko asettuu talvilepoon syksyllä ja herää taas hitaasti keväällä. Kun on nurmikon talvilevon aika, se ei saisi olla liian lyhyeksi leikattu. Nurmikolle ei myöskään pidä jättää lehtikasoja talven ajaksi. Keväällä, kun nurmikko alkaa hitaasti heräillä, on tärkeää, ettei sitä aleta työstää heti. Nurmikon on saatava palautua hitaasti ja kaikessa rauhassa talven rasituksilta. Kun maaperän lämpö noin 10 senttimetrin syvyydeltä on 6 - 8 plusastetta, voi nurmikon hoitamisen ja käsittelyn kevättä varten aloittaa.

Kevätsiivous

Klippo
Keväällä, kun nurmikko on kuivunut talven jäljiltä, on aika aloittaa pihan kevätsiivous. Monet kiiruhtavat heti nurmikon kuivuttua haravoimaan kuollutta ruohoa, vanhoja lehtiä, oksia ja muuta lumen alta paljastuvaa ainesta. Haravoimisessa kannattaa kuitenkin olla maltillinen. Vaikka nurmikko näyttäisikin harmahtavalta ja kuolleelta, sitä kannattaa ryhtyä haravoimaan vasta, kun se taas kunnolla vihertää.